Hevosvoimien inflaatio

Hevosvoima on kokenut inflaation.

Kun aloittelin autojen virittelyhommia joskus 90-luvun puolivälissä, viisisataa heppaa oli niin paljon, että sellaisia lukemia huhuiltiin vain parissa euroautossa koko maassa. Nykyään viisisataa ei hetkauta ketään, jos se ei ole moottoripyörässä. Pitää olla tuhat.

Maailmalla tuhatkaan heppaa ei ole enää mitään. Extreme tuners-niminen Kreikkalainen verstas mainostaa 2200-heppaista evoa, joka kulkee suunnilleen samaan tapaan kuin 1500-heppaiset evot muualla.

Öljysheikit kehittelivät amerikkalaisten kanssa 16-litraisen billettimoottorin Devel Sixteeniinsä. Se pukkasi 5000 heppaa. Aletaan jutella jo sellaisista lukemista, että tässä kokemuksen syvällä rintaäänellä on pakko sanoa, että ei kyllä sitten enää oikeasti ole mitään järkeä.

Ei se mitään, Bulgariasta on ennakkotilattavissa 5200-heppainen auto.  Alienosta ei ole olemassa edes kunnon renderöintejä, mutta ennakkotilaushinta löytyy. Puolellatoista miljoonalla pääsisi nyt sitten kädet syyhyten odottamaan, että saa vastaanottaa 488km/h huippunopeuteen yltävän Bulgarialaisen taidonnäytteen.

Extreme Tuners pisti vielä paremmaksi julkaisemalla 6000 hepan turbosarjan Lamborghini Aventadoriin. Väitteen tueksi esiteltiin video, jossa auto väitetysti tuottaa tuhat heppaa 0.2bar ahtopaineella. Samalta kiskalta on tulossa 5000hp turbokitti Huracaniin. Jos jollekin on epäselvää, niin vaikka ei speksejä tarkemmin tunnekaan, tehon nosto tuhannesta kuuteen tuhanteen heppaan vaatii muutakin kuin pelkästään ahtoruuvin kiristämistä, vaikka moottori onkin kaksitoistasylinterinen.

Tesla ei ole julistanut Roadster-mallinsa teholukemia, mutta uhoaa 8 sekunnin puolelle menevällä varttimaililla. Allekirjoittaneella pyrskähti kahvit näppikselle, kun speksit julkaistiin. Nyttemmin Roadsterin wikipedia-sivulla puhutaan lisävarusteena saatavilla olevista cold gas thrustereista, joiden ansiosta tuo tulisi olemaan mahdollista.

No. Mitäs näihin nyt sitten sanoisi. 3500-heppainen pro modified-luokan kilpuri kipittää varttimailin alle kuuden sekunnin. Loppunopeudet huitelevat jossakin 400:n vaarallisemmalla puolella. Näitä vehkeitä karkailee ammattikuskien käsissä kaiteisiin melkein joka kisassa. Moottoreiden huoltoväliä mitataan sekunneissa.

Nyt pitäisi luottaa siihen, että minä, täysin kädetön rattimies voin tilata 5200-heppaisen sähköauton, ja sen kanssa nyt sitten pitäisi olla ihan ok cruisailla tuossa kutostiellä.

 Jos palataan vähän arkisempiin kuvioihin, niin täällä kotosuomessa on ollut pääpiirteittäin varsin terve meininki. Harvoin uhotaan kovin paljoa suurempia teholukemia, kuin mitä oikeasti on saatu luotettavasti ulosmitattua. Ulosmittauksella en tarkoita kranaatinomaiseen itsetuhoon päättyvää dynovetoa, vaan sellaista väkkärää, joka pitää kaikki toimintaansa liittyvät nesteet omissa koloissan esimerkiksi varttimailin tai ratakierroksen.

Silti tuntuu, että joka kylällä on ainakin aabeeceen tietotoimiston mukaan vähintään yksi tuhatheppainen keksintö. Mutta uskokaa nyt kun setä sanoo, viisisataa on kaikkien näiden vuosienkin jälkeen todella paljon.

Kokeilkaa itse, jos ette usko.