Sellanen kevät.
Ja vissiin kesä samaa kyytiä. Saa nähdä. Lopetin uutisten ja sosiaalisen median feedin seuraamisen pari viikkoa sitten. Ajattelin, että jos se zombiapocalypse sieltä tulee, niin kai se kerrotaan sitten väkisin.
Ja vissiin kesä samaa kyytiä. Saa nähdä. Lopetin uutisten ja sosiaalisen median feedin seuraamisen pari viikkoa sitten. Ajattelin, että jos se zombiapocalypse sieltä tulee, niin kai se kerrotaan sitten väkisin.
Aika monelle taitaa ottaa kotona oleminen koville. Näyttäs, että ainakin joillakin tulee olemaan vaikeaa laittaa korkki kiinni.
Mietin tässä, että miten muotoilisin tämän ilman, että se kuulostaisi omahyväiseltä vittuilulta. Tulin siihen päätökseen, että parhaiten sen ilmaisee sanomalla: Mulle ei ole ottanut koville. Päinvastoin.
Sain viime kesänä sydänkohtauksen. Useammankin, mutta yhden sellaisen, jonka johdosta pääsin piipaa-autolla teholle, ja siitä leikkaussaliin. Ikää mittarissa 44, pituutta 172 ja painoa 127kg. Pallolaajennuksen jälkeen pääsin kotiin, päättäväisenä, että nyt alkaa elämäntaparemontti.
Mietin tässä, että miten muotoilisin tämän ilman, että se kuulostaisi omahyväiseltä vittuilulta. Tulin siihen päätökseen, että parhaiten sen ilmaisee sanomalla: Mulle ei ole ottanut koville. Päinvastoin.
Sain viime kesänä sydänkohtauksen. Useammankin, mutta yhden sellaisen, jonka johdosta pääsin piipaa-autolla teholle, ja siitä leikkaussaliin. Ikää mittarissa 44, pituutta 172 ja painoa 127kg. Pallolaajennuksen jälkeen pääsin kotiin, päättäväisenä, että nyt alkaa elämäntaparemontti.
Laihduttelin siinä puolisen vuotta. Helmikuussa eräänä maanantaiaamuna ennen töihin lähtöä puntari näytti 128.7kg. Näännytin itseäni 1500-1600 kalorin päiväsyömisillä viisi päivää viikossa, ja ylisöin viikonloppuisin.
Soitin työterveyshuoltoon, jonka kautta päädyin ravitsemusterapeutin pakeille. Hän katseli ruokapäiväkirjojani, ja sanoi, että eihän se tosiaan ole elämä reilua. Näillä kaloreilla ei pitäisi olla noin iso, mutta pienellä painettu printti monessakin paikassa sanoo, että jos taulukko antaa perusenergiankulutukseksi 3000kcal/vrk, niin siihen kuuluu +-20% hajonta, eli kaikki 2400:sta 3600 kaloriin per päivä on normaalia. Minä olen sitten se -20% tapaus.
Saatana.
No, sain ohjeita, jotka jo tiesin. Syö enemmän protskua, vähemmän sokeria. Älä syö perunaa äläkä valkoista viljaa tai sokeria. Ja lähetteen lihavuusklinikalle ajatuksena laihdutusleikkaus.
Sain ajan alkukesälle. Mietin, että ei tässä nyt odotella neljää kuukautta, vaan tehdään jotain. Varasin lääkäriajan, ja siitä uuden ravitsemusterapeutin ajan, ja aloitimme ENE-dietin 18. helmikuuta. Puntari näytti silloinkin reilut 128 kiloa.
Nyt on 12.4. ja vaaka näytti tänä aamuna tasan 107kg. Olen laihtunut 21,7kg 54:ssä päivässä. Se on aika paljon.
Verenpainelääkitys on tiputettu lääkärin ohjauksessa kolmesta aamupastillista puolikkaaseen, ja todennäköisesti senkin saa jättää pian pois.
Mikä ihan parasta, olen nyt nukkunut viikon ilman CPAP-maskia. Kymmenen vuotta vaivannut uniapnea, jota on 9 vuotta hoidettu painemaskihoidolla, on poissa.
En ole syönyt siis lämmintä ateriaa kahdeksaan viikkoon. Sen sijaan olen syönyt reilut 250 ateriankorviketta. Pirtelöitä, pussikeittoja ja patukoita. Herkutteluhetkinä syön 100g paketin kalkkunaleikettä tai kinkkua.
Eka kaksi viikkoa oli ihan perseestä. En suosittele kenellekään.
Nyt kuusi viikkoa myöhemmin, ei ole enää läheskään niin perseestä. Alun perin ajatus oli lopettaa ENEily pääsiäiseen, mutta päätimme yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa jatkaa huhtikuun loppuun saakka. Ihan siis vain siksi, että nyt menee hyvin. Mitään lieveilmiöitä tai sivuoireita ei ole. Ei mielitekoja eikä himoja. Olo on mainio.
Verenpainelääkitys on tiputettu lääkärin ohjauksessa kolmesta aamupastillista puolikkaaseen, ja todennäköisesti senkin saa jättää pian pois.
Mikä ihan parasta, olen nyt nukkunut viikon ilman CPAP-maskia. Kymmenen vuotta vaivannut uniapnea, jota on 9 vuotta hoidettu painemaskihoidolla, on poissa.
En ole syönyt siis lämmintä ateriaa kahdeksaan viikkoon. Sen sijaan olen syönyt reilut 250 ateriankorviketta. Pirtelöitä, pussikeittoja ja patukoita. Herkutteluhetkinä syön 100g paketin kalkkunaleikettä tai kinkkua.
Eka kaksi viikkoa oli ihan perseestä. En suosittele kenellekään.
Nyt kuusi viikkoa myöhemmin, ei ole enää läheskään niin perseestä. Alun perin ajatus oli lopettaa ENEily pääsiäiseen, mutta päätimme yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa jatkaa huhtikuun loppuun saakka. Ihan siis vain siksi, että nyt menee hyvin. Mitään lieveilmiöitä tai sivuoireita ei ole. Ei mielitekoja eikä himoja. Olo on mainio.
Olennaisinta on kuitenkin se, mitä tämä on tehnyt pääkopalle. Sen lisäksi, että olen aika helvetin tyytyväinen, - tietenkin kaikista terveydellisistä ja sosiaalisista syistä, että lähdin tähän, mutta tämä on auttanut mua pitämään ajatukset pois koronasonnasta.
On oikeasti palkitsevaa nousta aamulla sängystä ja kiivetä vaa'alle, kun joka kolmas-neljäs päivä siinä on seisonut uusi kilokukema. Se todellakin motivoi. Olen aina ollut persoona, jolle on tärkeää olla tavoitteita ja jotain, jota kohti työskennellä. Nyt kun kaikki muu on peruttu, niin itselläni se palkinto odottaa jossakin toukokuun aikana, kun pääsen kuvaannolliselle neuvolan vaa'alle.
Sitten alkaa tämän projektin vaikein vaihe. Katsotaan, miten siitä selvitään.
On oikeasti palkitsevaa nousta aamulla sängystä ja kiivetä vaa'alle, kun joka kolmas-neljäs päivä siinä on seisonut uusi kilokukema. Se todellakin motivoi. Olen aina ollut persoona, jolle on tärkeää olla tavoitteita ja jotain, jota kohti työskennellä. Nyt kun kaikki muu on peruttu, niin itselläni se palkinto odottaa jossakin toukokuun aikana, kun pääsen kuvaannolliselle neuvolan vaa'alle.
Sitten alkaa tämän projektin vaikein vaihe. Katsotaan, miten siitä selvitään.
Kommentit
Lähetä kommentti